Meksikon hallitus on energiaministeriönsä (Sener) kautta raportoinut, että käynnissä on 42 aurinkosähköprojektia. 42 aurinkosähköprojektin yhteenlaskettu teho on 6 856,4 megawattia (MW). Raportissa mainitaan lisäksi 13 tuulihanketta, joiden tuotantokapasiteetti on 4 027 MW. Lähes 70 prosenttia aurinkohankkeista on hoitanut Federal Electricity Commission (CFE), valtion omistama yhtiö. Hallitus mainitsee yhteensä noin 9 050 MW muuta hankkeeseen liittyvää kapasiteettia, mukaan lukien aurinkoenergia, jonka arvo on 4 445 MW; tuulivoima, jonka tehoksi on arvioitu 2 159 MW; ja yhteistuotanto, arviolta 1 694 MW. Mainittujen hankkeiden rekisteröinnin odotetaan valmistuvan vuoteen 2026 mennessä, mikä tarkoittaa, että aurinkovoima tulee olemaan tärkeä osa valtion uusiutuvan energian aloitteita.
Vahvistetut luvut edustavat oikaisua alaspäin kesäkuun tiedoista, jolloin Sener raportoi 50 aurinkoprojektia yhteensä 7 859 MW ja 17 tuuliprojektia yhteensä 4 701 MW. Ministeriö ei ole selventänyt, heijastavatko muutokset hankkeen laajuuden, kehittämistilanteen tai laajempia portfoliotarkistuksia. Nykyinen putkisto on kuitenkin huomattavasti suurempi kuin Meksikon operatiivisen mittakaavan aurinkoenergiakanta ja se on merkki jatkuvasta siirtymisestä kohti valtion koordinoimaa uusiutuvan energian hankintaa.
Valtion laitos rakennuksen keskustassa
CFE:n osallistuminen noin 70 prosentissa 42 hankkeen aurinkoenergiaputkesta korostaa valtion laitoksen keskeistä roolia Meksikon energiamuutoksessa. Presidentti Claudia Sheinbaumin hallinnon kehittämän sekakehitysmallin mukaan CFE:llä on vähintään 54 % määräysvalta projekteista, kun taas yksityinen pääoma osallistuu rakentamiseen ja rahoitukseen. Kesäkuussa tämän mallin mukaisessa ensimmäisessä ehdotuspyynnössä valittiin 37 uusiutuvan energian hanketta yhteensä 7 411 MW, joista noin 6 710 MW aurinkosähköä. Tämä valintaprosessi kattoi tietyn ryhmän hankkeita, eikä se ole suoraan verrattavissa Senerin laajempaan kehityshankkeeseen, mutta se loi nyt allokointia odottavan kapasiteetin sopimusmallin.
Investointimäärä on huomattava. Senerin mukaan sähköntuotantoinvestointeihin osoitetaan 794,11 miljardia MXN eli noin 42,9 miljardia dollaria vuosina 2025–2030. Tästä summasta hybridiprojekteihin osoitetaan 452,54 miljardia MXN, yksityisiin projekteihin 199,11 miljardia MXN ja 142 miljardiin MXN. Ministeriö ei kertonut yksityiskohtia aurinkoinvestointien allokaatiosta ja siitä, kuinka paljon aurinkosähköhankkeisiin ja energian varastointijärjestelmiin investoidaan, koska tämä selviää, kun kunkin hankkeen investointi on saatu päätökseen.
Lippulaivaprojektit ja varastointiintegraatio
Senerin arvioinnissa korostettuihin hankkeisiin kuuluu Rafael Galván Maldonado -aurinkokompleksi Puerto Peñascossa, Sonorassa. Sen kahden ensimmäisen vaiheen, jotka otettiin käyttöön vuosina 2023–2024, yhteenlaskettu kapasiteetti on 420 MW. Vaiheiden III ja IV odotetaan lisäävän vielä 580 MW, jolloin kompleksin kokonaissähköteho on 1 gigawatti (GW). 300 MW:n kolmas vaihe on yli 27 % valmis, ja siinä on noin 563 000 aurinkopaneelia sekä akkuenergian varastointijärjestelmä, jonka teho on 103 MW/309 MWh. Kaupallinen toiminta on suunniteltu joulukuulle 2027, ja 280 MW:n neljännen vaiheen odotetaan valmistuvan verkkoon maaliskuussa 2028. Kahteen ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy jo 72 MW akkuvarastoa, ja neljän vaiheen akkukapasiteetti on yhteensä 246 MW, ja kokonaisinvestointi kompleksiin ylittää 1,4 miljardia dollaria.
Varastointi on noussut rakenteelliseksi täydennykseksi Meksikon aurinkolaajennukselle. Vuosien 2025–2030 alakohtainen energiaohjelma vaatii CFE:tä ottamaan käyttöön 2 216 MW akkuvarastointikapasiteettia tukemaan aurinko- ja tuulivoiman integraatiota, ja Sener on pitänyt avoimena haun strategisista itsenäisistä varastoprojekteista, joiden tavoite on 935 MW kolmen tunnin purkautumisajalla. Nämä luvut edustavat pikemminkin suunniteltua tai haettua kapasiteettia kuin toimivia asennuksia, mutta ne tunnustavat rajoitteen, joka on rajoittanut aurinkoenergian sähköntuotannon verkkoarvoa: ilman riittävää varastointia aurinkoenergian huipputuotannon määrä ei vastaa iltaisin kysynnän huippuja, ja supistumisriskit kasvavat levinneisyyden kasvaessa.
Verkko- ja kustannusvastatuulet
Putkilinjan mittakaava paljastaa myös infrastruktuurin ja markkinoiden esteet, jotka määräävät, kuinka paljon allokaatiota odottavasta 4 445 MW:sta voidaan absorboida. Meksikon siirtoverkko on laajentunut hitaasti suhteessa tuotantoon: vain 2 600 kilometriä uusia linjoja tuli käyttöön viidessä vuodessa, kun taas rakenteilla on 4 038 kilometriä, mikä pakottaa rajoituksia aurinkoenergian huipputuotannon aikana joillakin alueilla. Analyytikot ovat varoittaneet, että uudet CFE:hen liittyvät hankkeet voivat kohdata ruuhkautumista ilman vastaavia lähetyspäivityksiä, mikä aiheuttaa tulonmenetyksiä ja verotulojen ylityksiä, koska CFE:llä on velvollisuus ostaa suuri osa tuotannosta.
Kustannuskilpailukyky on toinen painepiste. Kansainvälisen uusiutuvan energian järjestön EMBER:n ja CFE:n mainitsemien tietojen mukaan Meksikon aurinkoenergiakustannukset ovat 38 % korkeammat kuin maailmanlaajuisesti, ja akkukustannukset ovat lähes kaksinkertaiset maailmanlaajuiseen keskiarvoon verrattuna. Laajan aurinkosähkön oikeudellinen epävarmuus ja korkeammat ennakkokustannukset on myös havaittu esteitä nopeammalle käyttöönotolle. Nämä tekijät eivät kumoa Meksikon resurssitetua – Meksikon aurinkoenergialiitto ASOLMEX arvioi teknisen potentiaalin ylittävän 1 800 GW alueilla, joiden kapasiteettikertoimet ovat yli 20 %, mutta ne muokkaavat ehtoja, joilla 4 445 MW:n allokointi etenee.
Laajempi tavoite vuodelle 2030
42 hankkeen putkilinja ja vireillä oleva 4 445 MW aurinkovoiman allokaatio sopivat laajempaan kansalliseen tavoitteeseen. Sheinbaumin hallinto suunnittelee tuottavansa vuonna 2030 noin 32 gigawattia uutta sähköntuotantokapasiteettia, josta noin 70 % tulee uusiutuvista lähteistä. Tältä osin viranomainen ennakoi aurinkotuotannon kasvavan 140 % ja uusiutuvan sähkön osuuden kansallisesta energiantuotannosta vuoteen 2030 mennessä vähintään 38 % nykyisen noin 24 %:n osuuden sijaan. CFE:n arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä rakennetaan 58 uusiutuvan energian laitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 10 406,5 MW, mukaan lukien voimalaitokset ja yhdistelmäprojektit.
Meksikon aurinkoenergiasektorilla välitön testi on toteutus. 42 laitosta, joiden kokonaisteho on 6 856,4 MW, ovat jo kehitysvaiheessa, ja 4 445 MW:n allokoinnin on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä. Se, muuttuuko kapasiteetti käyttötuotannolliseksi, riippuu vähemmän resurssien saatavuudesta kuin siirtovalmiudesta, varastojen käyttöönotosta ja sekasopimusten muuntamisessa rakentamisen tahdista.
